TERVEHDYS!!

Heti alkuu isot pahoittelut pitkästä päivityskatkoksesta blogin osalta!
Monet ovatkin jo kyselleet, vieläkö äijä on edes elossa kun ei kuulu eikä näy mitään...

Elossa ollaan ja hyvin voidaan, joskin kiirettä on edelleen töiden ja siviilielämän suhteen.

Avasimme alkukesästä uuden ison myymälän Kuopion keskustaan ja sen kanssa on mennyt aikaa enemmän kuin paljon. Kaiken uuden rakentaminen ottaa aikansa ja työt eivät varmasti tekemällä lopu mutta nyt homma on kuitenkin lähtenyt ihan hyvin käyntiin ja uskoisin, että aikaa alkaa pikkuhiljaa jäämään enemmän myös muille asioille.
Nyt tulevaisuudessa tarkoituksena olisi päivittää blogia huomattavasti tiuhempaan tahtiin ja muutenkin kaikkea kivaa uutta on tulossa kotisivuille.

Kun edellisestä päivityksestä on vierähtänyt "tovi", voisin hieman kertoa menneen kesän tapahtumista lyhyesti.

Tosiaan toukokuussa avattiin tuo uusi myymälä ja uskoisin, että nyt meillä on Suomen suurin alan liike, jossa valikoimia kyllä löytyy vähintään tarpeeksi. Uusi isompi tila (n.200 neliötä) on mahdollistanut uusien tuotteiden ja tuotemerkkien lisäämisen valikoimiimme ja lähitulevaisuudessa tarkoituksena on kasvataa valikoimia entisestään.
Uudessa liiketilassa on sekin hyvä puoli, että alakerrasta löytyy hyvät toimisto-ja varastotilat.
Uusi myymälä on entisessä pankin kiinteistössä, osoitteessa Puijonkatu 22 ja sisäänkäynti on samasta ovesta Videofirma Makuunin kanssa.
Porukka on ottanut uuden liikkeen innolla vastaan ja meillä käy entiseen malliin ihmisiä melko pitkienkin matkon päästä. Kaveri kutsuukin minua jo leikkisästi "kyläkauppiaaksi"

Katso kuvia uudesta
myymälästä:http://www.arikokkonen.com/2006/index.php?action=7&id=48

Koska myymälässä on neliöitä sen verran reiluummin, tarvitsimme myös yhden uuden työntekijän. Mari Raatikainen aloitti uutena työntekijänä toukokuussa ja hoitelee ammattitaidolla myyntityötä yhdessä Juvosen Jussin kanssa. Mari valmistautuu parhaillaan syksyn fitness-kisaan ja ensimmäinen koitos onkin tuossa parin viikon kuluttua Turussa.

Oma treenaaminen on ollut kaikesta kiireestä huolimatta melko säännöllistä ja treenejä on tullut joka viikko 5-6. Nyt viime kevään ja kesän aikana olen "opetellut" hieman toisenlaista treenitapaa ja pyrkinyt keskittymään erityisen tarkasti noihin huonoihin lihasryhmiin.
Treenejä on tullut määrällisesti paljon ja olen pyrkinyt treenaamaan yläkropan lihakset kahteen kertaan viikossa. Alussa kroppa soti kovasti tätä systeemiä vastaan ja tuntui, että palautuminen jää aina vähän vajaaksi. Treenipainoja keventämällä ja suoritustekniikkaan keskittymällä homma on saatu pelaamaan suht hyvin ja voi oikeastaan sanoa, että olen oppinut jälleen uusia juttuja kropastani. Tässä kun on nyt noin 15 vuotta tullut runnottua lähes samoilla opeilla ja vanhoilla päähänpinttymillä, on ollut hyvä hieman sekoittaa pakkaa ja kokeilla uutta. Laitetaan näistä treeneistä ja muutoksista juttua vähän myöhemmin..

Mutta aina kun on niitä hyviä juttuja, täytyy olla myös jotain huonompiakin. Jalkatreeni on ollut lähes täysin nollassa noin 15 viikon ajan. Toukokuussa vasen jalka alkoi kipeytyä oudolla tapaa polven sivusta ja aina kun tein esim. reiden koukistusta, kipu oli suorastaan viiltävä.No, siinäpä ei auttanut muuta kun mennä lääkäriin ja sitä kautta sitten suoraan ultraääni-kuvaukseen, jossa selvisi, että polven nivelkierukka on ilmeisesti revennyt.

Alettiin lääkärin kanssa miettiä jatkoa ja ainoana vaihtoehtona tuntui olevan tähystysleikkaus.Lääkärini mielestä vamma oli kuvien perusteella melko vähäinen ja tähystämällä tehtynä homma olisi nopeasti ohi ja toipuminen myös varsin pikaista.

Kun kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, ei mennyt tälläkään kertaa. Jouduin vääntämään vakuutusyhtiön kanssa melko pitkän rupeaman, ennen kuin saatiin maksusitoomus tuohon operaatioon, mutta viimein tämän viikon maanantaina kaikki selvisi ja päästiin eteenpäin. Heti kun sain vakuutusyhtiöstä ilmoituksen, että asia ok, soitin lääkärilleni ja hän järjesti minulle leikkausajan heti keskiviikolle. Todella nopeaa toimintaa ja ei muuta kun keskiviikkona iltapäivällä Mehiläiseen operoitavaksi.

Homma oli melko simppeli toimenpide ja seurasin koko tähystyksen monitorista. Ensin minulle tehtiin selkäydinpuudutus, jota JONKIN VERRAN pelkäsin ennakkoon mutta eipä tuo nyt niin kummoinen juttu sitten ollutkaan. Aika onneton olohan siinä tulee kun tunto häviää rintakehästä alaspäin aivan totaalisesti.
Tähystyksessä selvisi se, että polven nivelkierukka on ehjä, eikä vika olekaan siinä. Jotain pientä rustoa sieltä poistettiin mutta vielä ei tiedetä, onko tuo rusto aieheuttanut tuon kivun vai onko kenties jotain muuta, esim. jännevamma...

Nyt kun operaatioista on kulunut kolme päivää, vasen jalka on polven kohdalta melko turvoksissa ja aika ajoin aivan sairaan kipeä. Kipu on kuitenkin nyt jo 100 kertaa miedompi kuin mitä se oli ke-to välisenä yönä. Tuolloin jouduin ottamaan varmaan viisi satsia särkylääkkeitä, ennen kuin pystyi edes miettimään nukkumista..Lääkärin mukaan polvi kuitenkin paranee nopeasti ja kevyt treeni voitaneen aloittaa jo reilun viikon kuluttua tästä. Toivotaan nyt, että tämä on tällä selvä, eikä tarvita enää toista tähystystä.

Eli tämmöistä tänne;) Paljonhan tässä välissä on muutakin tapahtunut, on matkusteltu Thaimaassa ja Euroopassa pariin otteeseen, on ollut koiranäyttelyitä ympäri Suomea, on remontoitu asuntoa, aloitettu talonrakennus-projekti yms. yms.

Kesä kokonaisuudessaan oli tylyn kylmä ja sateinen. Nyt varmaan voitaneen sanoa, että "kesä oli", koska syksy on tullut kovalla ryminällä ja edelleen sataa lähes joka päivä.
Moottoripyörällä ajelut jäi tosi vähille mutta toivotaan että ensi kesästä tulisi edes hieman lämpöisempi.

Tässäpä nyt tällainen pieni päivitys tähän väliin ja lupaan pitää nyt tuon päivitysvälin lyhyempänä;)
Palataan asiaan!

-Ari-